Lapsiperheet

Lapsiperheissä joudutaan oman surun lisäksi käsittelemään myös lapsen surua lemmikin menettämisestä.

Ole rehellinen

Lapsen kysellessä hänelle kannattaa olla rehellinen ja kuolemasta on hyvä puhua avoimesti aiheuttamatta turhia pelkoja.

Esimerkiksi termit "nukkua pois" ja "piikille vieminen" ovat huonoja, sillä lapsi ei niitä ymmärrä ja voi turhaan alkaa pelätä nukkumaan menoa ja lääkärissä käyntiä. Kuoleman lopullisuus on hyvä selittää tarkkaan lapselle.

Lohduta

Lapsen voi ottaa lopetustilanteeseen mukaan, jos se itsestä hyvältä tuntuu, kunhan lasta lohdutetaan ja tuetaan tilanteessa. Lapsen suruaika on usein lyhyempi, mutta lapsi palaa asiaan toistuvasti. Vaatii kärsivällisyyttä vanhemmalta kertoa asiasta kerta toisensa jälkeen.

Lapselle tulee antaa tilaisuus puhua surusta ja on hyvä, että koulussa ja tarhassakin tiedetään asiasta ja että opettajat ja hoitotädit voivat tukea lasta hänen surussaan.

Muistelkaa hyviä asioita

Pienille lapsille lohduttava ajatus on eläinten taivas, etenkin jos lemmikki on ollut vanha ja sairas. Eläinten taivaassa lemmikit ovat jälleen nuoria ja terveitä, leikkivät vanhojen kavereidensa kanssa, tekevät lempijuttujaan ja syövät lempiherkkujaan. Voitte lapsen kanssa yhdessä miettiä, mitä juuri teidän lemmikkinne siellä mieluiten tekee.

Lemmikistä voi yhdessä katsella kuvia sekä muistella sitä ja yhteisiä hetkiänne. Uutta lemmikkiä ei kannata hankkia liian nopeasti laastariksi, vaan on parempi antaa lapsen surra rauhassa.